Hyvä opettaja

Teknologian kehitys ja median kiihtyvä muutos haastavat yhteiskuntia – ja tietenkin myös yhteiskuntaopin opetusta. Tämän sivuston tavoitteena on antaa työkaluja näissä haasteissa. Toivomme voivamme tukea työtänne oppilaiden informaatiolukutaidon, kriittisen ajattelun sekä osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistajana. Työtämme on ohjannut ajatus, että mediakasvatus, demokratiakasvatus ja ihmisoikeuskasvatus kuuluvat yhteen.

Kokonaisuus etenee yläkoulun yhteiskuntaopin sisältöalueiden ja median yhteyksiä käsittelemällä. Olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman sujuvasti käyttöön otettavat lisäosat yhteiskuntaopin jo olemassa oleviin sisältöihin:

1. Arkielämä, oman elämän hallinta ja media
   Viime vuosina disinformaatiosta, eli väärän tiedon tarkoituksellisesta tuottamisesta ja levittämisestä, on tullut yhä laajempi yhteiskunnallinen uhka kaikkialla maailmassa. Se on osa autoritääristen johtajien “pelikirjaa”: sen avulla halutaan manipuloida mielipiteitä, lisätä epävakautta ja polarisaatiota yhteiskunnissa sekä kärjistää julkista keskustelua. Yksi keskeinen vastavoima on journalismi, uutismedian käyttämä menetelmä luotettavan tiedon tuottamiseksi.
2. Demokraattinen yhteiskunta ja sananvapaus
   Demokratian heikkevä kehitys on vuodesta 2006 lähtien edistynyt nopeammin kuin myönteinen kehitys. Demokratiakehityksessä media on voimakas väline – hyvässä ja pahassa. Demokratian purkajien keinovalikoiman kärjessä on lehdistönvapauden rajoittaminen. Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) vuosittaisen lehdistönvapausindeksin mukaan enää alle yksi prosentti maailman väestöstä elää maassa, jossa lehdistönvapauden tilanne on hyvä.
3. Aktiivinen kansalaisuus ja media
   Media on väline ja väylä vaikuttaa myös itse. Demokratian kannalta tämä on sekä mahdollisuus että uhka. Kumpi näistä korostuu, riippuu jokaisesta mediankäyttäjästä. Median moniäänisyys on demokratian kannalta on kriittisen tärkeää, mutta niin sanottu someraivo voi vähentää halua osallistua julkiseen, yhteiseen keskusteluun. Sananvapauden rinnalla onkin syytä puhua sananvastuusta. Lainsäädäntö on kokonaisuus: sananvapaus ei voi ohittaa muita perusoikeuksia.
4. Datatalous ja media
   Jokainen klikkauksemme kerää meistä mediankäyttäjistä verkkodataa, jota “jalostetaan” datatalouden kauppatavaraksi data-analytiikan keinoin. Koneoppimiseen perustuvat algoritmit ohjaavat sitä, mitä tietoa meille seuraavaksi suositellaan. Datataloudessa tieto ei ole koskaan ilmaista  –  maksamme siitä aina joko rahalla, datalla tai niiden yhdistelmällä.

Tämän materiaalin rinnalla toimii mainiosti Medialukutaidon aakkoset, algoritmista öykkäröintiin etenevä aapinen, joka avaa monia käsitteitä, joita me tämänkin materiaalin tekijät olemme kokeneet tärkeiksi tekstissä lihavoida.

Tietopaketteihin kuuluu:

Video
Diasarja
Syventävä teksti, joihin video ja diasarja pohjautuvat
Yhteisöllisiä tehtäviä
Itsenäisiä tehtäviä
Täsmälähteitä aihepiirin opetusta tukemaan

Materiaali on tehty Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimittajakoulutuksessa Uutismedian liiton toimeksiannosta.

Otathan yhteyttä – jääkö jokin mietityttämään, missä voisimme parantaa, puuttuuko jotain?

Vastaava tuottaja: Anne Leppäjärvi
anne.leppajarvi@haaga-helia.fi
040-488 7525

Ulkoasu ja tekninen toteutus: Juuso Koponen 
Videoiden suunnittelu ja toteutus: Matti Elo ja Anne Leppäjärvi 
Työryhmä: Pauliina Grönholm, Laura Kettunen, Elina Kuismin, Elia Lennes, Tuomas Pulsa, Kaijaleena Runsten, Kim Suponin ja Katja Wirenius

Ohjausryhmä: Susanna Ahonen, mediakasvatusasiantuntija, Uutismedian liitto
Kati Hynönen, puheenjohtaja, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
Nina Penttinen, opetusneuvos, Opetushallitus
Kirsi Ruhanen, toiminnanjohtaja, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry