Tiedon löytäminen ei ole vaikeaa, tiedon luotettavuuden arviointi on
Tiedon määrä maailmassa on valtava: internetissä liikkuvan informaation määrää voi yrittää hahmottaa esimerkiksi erilaisten “tämä kaikki tapahtuu minuutissa” -visualisointien avulla. Tiedon löytäminen ei siis ole ongelma. Vaikeus on tiedon luotettavuuden arvioinnissa.
Fakta ei ole yksin mitään: sen tulkintaan vaikuttaa aina konteksti
Osa tiedosta on faktoja. Ne tulisi pyrkiä erottamaan mielipiteistä, jotka on luotu osa enemmän, osa vähemmän faktojen pohjalta. Misinformaatio on tahattomasti, vahingossa leviävää väärää tietoa ja disinformaatio puolestaan valheellisen tiedon tarkoituksellista tuottamista ja levittämistä. Disinformaation levittäjien motiivit ovat erilaisia: poliittisia, taloudellisia, ideologisia – jopa ihan vaan kiusanteko ja hämmennyksen lisääminen.
Informaatiolukutaidon perusta on kyky arvioida kontekstia. Fakta ei ole yksin mitään: faktan tulkintaan vaikuttaa aina sisällöllinen ja ajallinen yhteys, jossa sitä käytetään. Tietoa arvioidessa tärkeitä kysymyksiä ovatkin:
- Kuka on tuottanut tiedon? Jos tämä ei käy selville helposti, miksi ei?
- Miksi tieto kerrotaan juuri nyt?
- Miten valittu konteksti vaikuttaa siihen, miten tulkitsen tiedon merkitystä ja arvoa? Miten valittu yhteys vaikuttaa minuun tunnetasolla?
- Miltä tieto näyttää osana muita tietojani? Muita saatavissa olevia tietoja?
Algoritmit ja kognitiiviset vinoumat vaikuttavat tietoihimme
Siitä, miten laajalle jokin tieto on levinnyt, ei voi päätellä sen luotettavuutta. Tästä pitävät huolen viimeistään algoritmit. Algoritmin toiminta perustuu koneoppimiseen. Tiedon valtava määrä ja algoritmit yhdessä johtavat siihen, että eri ihmiset näkevät verkon tietomassasta kukin omanlaisensa, pienen osan. Algoritmien logiikka ottaa huomioon myös ihmisten reaktiot tietoon: voimakkaat tunnereaktiot saavat meidät jakamaan, tykkäämään tai kommentoimaan sisältöjä.
Informaatiolukutaitoa on osata suhtautua kriittisesti myös omiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä. On tutkittu, että uskomme mieluiten tietoon, joka sopii osaksi maailmankuvaamme. Tämä tekee meistä jokainen on alttiiksi erilaisille kognitiivisille vinoumille.
Journalismi on arvopohjainen menetelmä luotettavan tiedon tuottamiseksi
Journalismi on uutismedian käyttämä tiedon tuottamisen menetelmä, jossa tavoitteena on tuottaa tarkistettua tietoa, jossa faktat on asetettu kontekstiin. Algoritmit toimivat juuri päinvastoin: ne voivat kaventaa näkökulmaamme valitsemalla eteemme tietoa aiemmin käyttämämme tiedon pohjalta.
Journalismi on ismi, mikä tarkoittaa, että sillä on arvonsa. Sen arvoja on puolustaa demokratiaa ja sananvapautta ja pyrkimys antaa ääni myös niille, joiden ääni ei yhteiskunnassa muuten kuuluisi. Tässä pyrkimyksessä emme Suomessakaan ole valmiita. Mediassa uusinnetaan helposti vallitsevia valtarakenteita: esiin pääsevät ne, joilla on valtaa: poliitikot sekä julkisuuden henkilöt, miehet useammin kuin naiset, kantaväestö useammin kuin maahanmuuttajat. Vähemmistöjen representaatiot eli se, miten he tulevat edustetuiksi, jäävät stereotyyppisiksi.
Journalistista harkintaa tehtäessä tulee aina pyrkiä tasapuolisuuteen ja siihen, että todellisuutta kuvataan mahdollisimman totuudenmukaisesti. Journalisti hankkii tietoja useista eri lähteistä ja vertailee niitä, kuulee eri osapuolia ja pyrkii erottelemaan faktat ja mielipiteet toisistaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisessa yksittäisessä jutussa voisi kattaa kaikki näkökulmat. Jos tiettyä asiaa on jo käsitelty mediassa yhdestä näkökulmasta, seuraavaan juttuun samasta aiheesta valitaan todennäköisesti jokin toinen lähestymistapa. Moniäänisyys syntyy kokonaisuudesta.
Journalismi menetelmänä perustuu Journalistin ohjeiden noudattamiseen
Kaikkeen journalistiseen sisällöntuotantoon kuuluu sarja valintoja kuten aiheen, näkökulman, lähteiden ja käsittelytapojen valinnat. Valintoja tehdessä käytetään journalistista harkintaa ja noudatetaan hyvää journalistista tapaa. Hyvä journalistin tapa on koottu Journalistin ohjeiksi. Niiden perusta on riippumattomuus: toimitus tekee valintansa itse, riippumatta ulkopuolisista motiiveista. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu myös toimituksen itse mahdollisesti tekemien virheiden korjaaminen avoimesti.
Journalistin ohjeiden mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Siksi myös harkinta tehdään yleisön näkökulmasta. Ei riitä, että journalisti itse on aiheesta kiinnostunut – hänen pitää uskoa aiheen palvelevan mediansa kohdeyleisöä. Eri mediat painottavat eri uutiskriteereitä eri tavoin. Ajankohtaisuus on uutistoimistolle tärkeämpää kuin aikakauslehdelle. Paikallislehteä kiinnostavat paikalliset asiat, valtakunnallista TV-kanavaa kaikkia suomalaisia koskettavat uutisaiheet. Polkupyöräharrastajien media pohtii, onko aihe merkityksellinen polkupyöräilijöille.
Suomessa hyvää journalistista tapaa valvoo alan itsesääntelyelin, Julkisen Sanan neuvosto (JSN). Kuka tahansa voi kannella Journalistin ohjeiden rikkomuksista. Julkisen sanan neuvosto käsittelee kantelut ja antaa rikkomuksista langettavia päätöksiä, jotka rikkomuksen tehneen median on julkaistava. JSN voi myös omasta aloitteestaan käsitellä tärkeänä pitämiään asioita.