Disinformaatio on uhka yhteiskuntarauhalle
kaikkialla maailmassa
Disinformaation eli väärän tiedon tarkoitukselliseen tuottamiseen ja levittämiseen käytetään maailmassa vuosittain miljardeja euroja. Sen avulla halutaan manipuloida ihmisten mielipiteitä, lisätä epävakautta ja polarisaatiota yhteiskunnissa sekä kärjistää julkista keskustelua.
Tuore tutkimus kertoo, että disinformaation kohtaamisesta on tullut myös suomalaisten arkea: kolmannes sekä Twitterin (X) että TikTokin käyttäjistä kertoi kohtaavansa disinformaatiota usein tai hyvin usein. Esimerkiksi THL vetäytyi alkuvuodesta 2023 Twitteristä kokonaan, jotta sen tili ei tarjoaisi alustaa rokotuksiin ja koronaan liittyvän väärän tiedon jakamiselle. Tunnettujen uutismedioiden uutisilta näyttävällä disinformaatiota on puolestaan käytetty esimerkiksi Ukrainaa kritisoivan sisällön levittäjänä. Samaan aikaan juuri Tiktokin merkitys suomalaisten nuorten uutiskanavana on kasvanut nopeasti. Sieltä uutisia seuraa lähes puolet 13-18-vuotiaista.
Algoritmien muuttuvat logiikat ja generatiivisen tekoälyn nopea kehittyminen tekevät disinformaation tunnistamisesta vaikeaa – mutta ei mahdotonta! Tiedon luotettavuutta ei voi arvioida tietämättä sen taustoista: erilaisista tiedon tuottajista ja niiden motiiveista. Informaatiolukutaito vaatii tietoperustaista osaamista ja ajankohtaisten asioiden seuraamista. Niiden avulla voi arvioida uutta tietoa laajemmassa kontekstissa. Myös omien tietojen ja näkemysten kriittinen tarkastelu on tärkeää: Tieto, johon päätämme uskoa vaikuttaa joka päivä toimintaamme ja päätöksiimme. Ja myös muiden: jokainen meistä on tiedonvälittäjä myös itse.
Journalismi on uutismedian käyttämä menetelmä luotettavan tiedon tuottamiseksi. Siinä missä disinformaatio on käyttäjille ilmaista, journalismi on osin maksumuurien takana. Pysyäkseen riippumattomina toimitusten tulee voida rahoittaa toimintansa itse.
Video: Kadonnut lentokone saa oikean ja väärän tiedon liikkumaan
EgyptAirin lento 804 Pariisista Kairoon katoaa tutkasta keskellä yötä. Jo tunnin kuluessa ensimmäisestä tiedosta lentokoneen katoamisesta, uutismedia kertoo tarkempaa tietoa tilanteesta ja pyrkii pala palalta selvittämään, mitä on tapahtunut. Jo ensi hetkiltä tällaisessa niin sanotussa Breaking News -tilanteissa alkaa kuitenkin liikkua myös disinformaatiota. Disinformaation levittäjien motiivit ovat erilaisia: poliittisia, taloudellisia, ideologisia – jopa ihan vaan kiusanteko ja hämmennyksen lisääminen.
Syventävä teksti, johon video perustuu
Diasarja: Tiedon arviointi vaatii tietoa tiedosta
- Tietoa löytyy helposti, mutta onko se luotettavaa?
- Faktan tulkintaan vaikuttaa aina konteksti
- Algoritmit ja vinoumat vaikuttavat tietoihimme
- Journalismi tuottaa luotettavaa tietoa
- Journalismi perustuu Journalistin ohjeisiin
Syventävä teksti, johon video perustuu
Terveisiä toimituksesta!
Toimittaja, journalismin opettaja Tuomas Pulsan kirje oppilaalle: “Minä en ole TikTokissa. Silti minulla on arvaus, miksi siitä on tullut ikäpolvellesi uutislähteiden ykkönen.”
Itsenäinen tehtävä S1.1: Uskon, kun näen?
Yhteisöllinen tehtävä S1.2 (3–4 henkilöä): Totta vai tarua?
Yhteisöllinen tehtävä S1.3 (3–4 henkilöä): Uutisen anatomia
S1 Tehtävädiat
Täsmälähteitä tiedon arvionnin opettamiseen
Sisältöviidakossa voi oppia selviytymään
Kaupalliset sisällöt, klikkiotsikot, satiiri, trollaus, propaganda, puolueelliset julkaisut, valemedia, salaliittoteoriat, näennäistiede, virheet ja misinformaatio. Sisältösekaannus.fi avaa kattavasti erilaisia vaikuttamisen, manipuloinnin, harhaanjohtamisen ja väärän informaation välittämisen tapoja. Aineisto perustuu Media-alan tutkimussäätiön rahoittamaan tutkimukseen “Informaatiokaaos ja luottamus perinteiseen journalismiin”.
Tekoäly muuttaa informaatiolukutaidon tavoitteita, mutta myös keinoja
Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin Tekoälyoppaassa (2023) kahdeksan asiantuntijaa taustoittaa eri näkökulmista ja tutkimusperustaisesti generatiivisen tekoälyn toimintaa ja vaikutusta. Artikkelien sisällöistä on oppaan alussa lyhyet nostot sen käyttöä helpottamaan sekä mainio pieni sanasto.
Mielen metkujen tiedostaminen vähentää niiden vaikutusta
Mediakasvatusseuran laatiman Kognitiivisia vinoumia -infograafin parissa on hyvä tehdä matka “mielen metkuihin”. Mitä ovatkaan vahvistuharha, yksimielisyysharha, strutsiefekti, mustavalkoinen ajattelu, ankkurivaikutus, sädekehävaikutus, motivoitu päättely, lumetotuusvaikutus, uskomusten pysyvyys, ylivertaisuusvinouma ja konsensusvaikutus?
Algoritmeilla on myös poliittisia seurauksia
Algoritmien toimintalogiikka aiheuttaa vääristymiä, mutta ne myös toistavat jo olemassa olevia yhteiskunnallisia vääristymiä. Rajapinta ry yhdistää informaatioteknologian ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekijöitä. Algoritmit, ihmiset ja vallankäyttö -tekstissä pohditaan, miten algoritmit vaikuttavat paitsi tietoihimme, myös keräävät meistä jatkuvasti uutta dataa, jolla voi olla myös poliittisia seurauksia ja vaikutus siihen kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu.
Journalismi on valintoja
Juttu vaatii valintoja -grafiikkakokonaisuus esittelee journalistisen prosessin erilaisia valintoja. Journalismin tehtävä on toimia vallan vahtikoirana, paljastaa epäkohtia, seurata päättäjien sekä muiden vallankäyttäjien puheita ja tekemisiä, tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja tarjota kansalaisille mahdollisuus muodostaa omat mielipiteensä perusteltujen tietojen pohjalta. Samalla myös toimittajat käyttävät valtaa valitsemalla, mitä ja miten he uutisoivat ja mitä he kenties jättävät uutisoimatta.
Journalistin ohjeet journalismin käyttäjän ja kohteen näkökulmista
Vastuullistajournalismia.fi -sivusto avaa journalistin ohjeet yleisön oikeuksien ja jutun kohteen oikeuksien näkökulmasta. Sivustolla on käytettävissä myös aitoja Julkisen sanan neuvostolle tehtyjä kanteluita, joiden pohjalta oppilaat voivat itse pohtia tiedonvälityksen etiikkaa. Tehtävät on laadittu joustavasti siten, että niihin voi käyttää aikaa kymmenestä minuutista kolmeen tuntiin.